Purjeet pullistuu

Säv. Jorma Panula

Kuuntele

  1. Luona halkoliiterin, telakka on Petterin
    männyn kaarnaa ruskeaa pieni puukko nakertaa.
    Siitä laiva rungon saa, siitä masto kohoaa,
    sitten tuohi valkoisin purjeeksi, no tietenkin.

  2. Yksi laiva valmis on linjakas ja moitteeton
    seurakseen se vielä saa kaksi hiukan paksumpaa.
    Komeampaa takilaa tuskin missään nähdä saa
    kohta lähtee länteen päin kolme laivaa vierekkäin.

  3. Meren takaa outo maa kutsuu, mieltä kiihottaa
    niin kuin Kolumbuksen tie, tuuli laivaa kauas vie.
    Tuuli opurjeet pullistaa, näkymättömissä maa
    mutta tuolla jossakin nousee ranta kuitenkin.

  4. Seikkailu on elämää, merenkulku tärkeää,
    siksi laivat tehtiinkin luona halkoliiterin.
    Meren taakse viedä saa laivat mieltä tutkivaa
    jossain siellä kulkikin nyt jo mietteet Pet-te-rin.

    Kirsti Puhtila